Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Pattaya ei voi muuttua jokaisen tänne tulevan pelkojen mukaan

päivis: Lueskelin pitkästä aikaa eilen illalla Finlandia-voittajaa, Juha Hurmeen Niemeä. Lukeminen on ollut hidasta, mutta kyllä se tästä edistyy. Kirjassa ollut muistokirjoitus koiralle pani taas ajattelemaan sitä jonnin joutavaa jauhamista kadulla elävistä koirista.

Jos joku vihaa koiria ja on ehkä siitä johtuen niin kiukkuinen koirien ruokkimisesta ja niille osoitetusta arvosta eläimenä, niin kertokoon sen ihan kauniisti tai pitäköön suunsa kiinni. Kyllä me toiset lupaamme ymmärtää, tiettyyn rajaan asti, sillä onhan se aika työlästä pitää sisällään sellaista vihan määrää, joka monista somekirjoituksista purskahtelee ilmoille.
Ai minä vai? Kaiken pahan alku ja juuri?

Jos taas joku pelkää niin kovasti koiria, että elämä koirien läheisyydessä on vaikeaa, silloin senkin voisi reilusti sanoa ääneen, sen sijaan, että verhoaa sen kummallisiin vaatimuksiin siitä, että kadulla eläviä koiria eivät muutkaan saisi kohdata, auttaa ja arvostaa. Respektiä sanoi tietty jääkiekkovalmentaja. Elämä on sitä paitsi valintojen tekemistä. Ei Pattaya voi muuttua jokaisen tänne tulevan pelkojen mukaan. Täällä on koirien lisäksi homoja, huumeita, denquehyttysiä, boakäärmeitä, gekkoja, salmonellaa, liian nuoria naisia vanhojen ukkojen kainalossa, korruptiota. Joskus on vähän liian kuumaakin.

Mutta kun en tiedä, mistä ihmisten paha olo ja viha koira-asiassa kumpuaa, suosittelen välillä miettimään, miten paljon vaarallisempaa esimerkiksi liikenne täällä on. Liikenteestähän ne todelliset tappajat tai vähintään vaaran tai vamman aiheuttajat löytyvät.

Eikö välillä kannattaisi kinata oikein kunnolla vaikka siitä, että miten ihmeessä noille kevytmoottoripyörillään kaahaaville älykääpiöille saisi taottua järkeä päähän. Jos se olisi pelkkää takomista, homma olisikin melko helppo, sillä useimmat Pattayan liikennerauhaa terrorisoivat pikkukriminaalit ajavat ilman kypärää. Ja jos jollain mielestään huippuluokan kuskilla kypärä onkin, vähintään avoimena roikkuvat kypärän nauhat kertovat kuskin järjenjuoksun tasosta. Sellaisen nähdessään kannattaa nopeasti hakeutua suojaan.

Mutta se minua miellyttänyt muistokirjoitus sylikoiralle. Ruotsalainen runoilija Mauritz Posse runoili oman aikansa, 1700-luvun suosittuun, riimukirjoitukselta lainattuun tyyliin sana kerrallaan.

Tässä. Lepää. Yksi. Mopsi.
Hän. Söi. Mieluusti. Luita.
Haukkui. Ihmisiä.
Nukkui. Mieluusti. Tuoleilla.
Vaeltaja.

Jos. Haluat. Tietää. Hänestä. Enemmän.
Niin. Hän. On. Ollut. Lähimmäinen.
Tässä. On. Hänen. Muistonsa.
Moni. Ihminen. Ei. Ansaitse.
Prameampaa.

Ei kommentteja: