jormas: Joskus jälkeen Vapahtajamme syntymän, lopetin alkoholin käytön ja aloin rakentaa uutta tulevaisuutta.
Yksi osa sitä oli hoitaa velat, sillä 'kaikkihan me maksamme, eikös juu?" Asiaa helpottamaan kiersin kaikki pankit Jyväskylän kävelykadun varrella aidosti nöyränä ja hattu kourassa tarkoituksenani yhdistää vippini sinne tänne yhdeksi lainaksi.
Aidosti tarkoittaa sitä, että raittiuteni alkuaikoina itsetuntoni oli reippaasti pakkasen puolella. Sen vahvistamisen ensimmäisiä paikkoja oli bingohalli, jossa opettelin pää vesiselvänä huutamaan vieraiden ihmisten kuullen: "Bingo!" Enhän ollut vuosikausiin vieraille juuri puhunut mitään selvinpäin.
Mutta rahaa ei tippunut latiakaan Suomen Gallupin ja Taloustutkimuksen haastattelija jormakselle, vaan olisi pitänyt olla onnettomilla tuloilla monen kymmenen tuhannen tukitalletukset. No, asiat järjestyivät ilman pankkiakin.
Ajan myötä suhdanteet muuttuivat ja minusta oli tullut sivutoiminen yrittäjä ja ravintoloitsija. Oli ravintolaa Las Palmaksessa, saneerattavia taloja ja huoneistoja siellä täällä sekä vähän paisutellen kerrostalo- ynnä muita tontteja rakentamista vaille.
Siihenkin aikaan kiersin samat pankit ja johtajat enemmän tai vähemmän hattu päässä: "Että terve, tarttisin sen ja sen verran, että millähän hinnalla ja korolla sen sulta saa?" Jokainen pankki antoi tarjouksen ja olisi antanut rahatkin.
Mutta ei ollut hyväksi minulle holhous ja rahan kerjääminen eikä ollut hyväksi, kun sitä sai melkein vain summan ilmoittamalla. Paljon helpompi oli myös maksaa juomingit ja niiden laulujen lunnaat kuin yrittäjätoiminnan jälkipyykki. Ei ollut minusta yrittäjäksi eikä viinanmyyjäksi.
Oli hyväksyttävä, etten osaa tässä elämässä kuin kaksi asiaa kunnolla. Juoda ja olla juomatta.
Mutta se on ollut Frank Sinatran laulun tapaan My way, minun tieni, jolta olen löytänyt kelpo tavalla itseni. Muillekin suosittelisin itsensä etsimistä pullosta, jos onnistumisprosentti olisi parempi.
On haikeaa ajatella joskus itse tehdyssä yksinäisyydessä tai kirkkomaalla kulkiessani, että siellä ovat kaikki parhaat kaverini.
Blogini loppuun liitän sähköpostiini tulvivaa, rahan voimalla tehtävän onnellisen elämän tarjoustulvaa ja ajattelen, että sieltä löytyy monelle onnenpolkujen sijaan tuhon tie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti