Burapa, Aasian suurin moottoripyörätapahtuma

jormas: Eilen olimme toisen kerran otsikon mukaisessa tapahtumassa. Hieno kokemus edelleen ja nyt olimme mukana myös illalla. Yöelämä tältä osin jäi vielä tuleville vuosille. 

Läsnä oli mp-kerhoja laidasta laitaan, Helvetin Enkeleistä Bandidokseen jne. Kaikki sulassa sovussa. Tuntuikin siltä, että tilaa olisi monelle joukosta puuttuvalle. Esimerkiksi 'hyvässä' mielessä hengellisten kerhojen tunnuksia en havainnut lainkaan. Itselläni oli takin selässä risti, jonka senkin voi näkijä, kuten minäkin ymmärtää monin tavoin.

Osallistujia oli monista maista ja voikin sanoa, että moottoripyöräkulttuuri elää ympäri maailmaa vahvempana kuin koskaan. Esimerkiksi romanialainen kerho tai pari näkyi hyvinkin isolla joukolla. Pyörissä ja liiveissä oli Malesiaa, Sri Lankaa, Ruotsin, Venäjän lippuja jne. Jossain vilahteli sinivalkoinenkin väri.

Pari päivää sitten kirjoitin jossain piireissä vuodessa hankkimastani maineen osasta, kun yhdeltä keskustelupalstalta oli ylläpidon toimesta poistettu minuun liittyvät keskusteluketjutkin ennen kuin olin itse sanonut sanaakaan.

Burapassa huomasin maineeseemme liittyen, että vaikka kuljemme omia polkujamme, niin niin kulkevat meihin liittyvät tarinatkin. Välillä niinkin, että totuuden etsiminen on yhtä työlästä kuin heinäsuovasta neulan löytäminen, jotta kameli voisi kävellä sen silmän läpi.

Istahdimme nimittäin liivimiesten tai sen tapaisten pöytään, kun siihen kutsuttiin hyvinkin ystävällisesti ja monella suulla.

Aikamme ihmettelimme, että mistä moinen, kunnes kuuntelimme meistä pöydässä kerrottavaa tarinaa.

Joka toisaalta oli täysin totta ja toisaalta puuta heinää. Mutta legendan ainekset siinä on.

Sen mukaan viime vuonna meidät oli sisään tultaessa ohjattu pyörän kanssa sivuraiteelle, koska kulkuneuvona oli Phantom. Portista oli mentävä jalkamiehenä ja -naisena.

Olimme kuulemma todenneet, että näin ei käy ensi vuonna ja siinä paikassa olimme päättäneet Harrikan hankinnasta ennen seuraavaa Burapaa. 

Yksi sun toinen meidät täällä sosiaalisen mediankin kautta tuntevana tiesi, että olemme tosiaan hankkineet kyseisen merkkisen pyörän.

Liivimiesten piireissä juttu kuitenkin on kulkenut, että ostivat Harrikan, jottei tarvitse toista kertaa kävellä Burapan portista sisään.

Meissä on kuulemme oikea meininki sekä elämän ote ja kuulutaan ehdottomasti porukoihin. Eikä tuntunut häiritsevän prosenttimiehiä prosentittomat juomamme. Päinvastoin  siinäkin oli kuulemma otetta.