Ruusulankatu ja Sininauha

jormas: Päästäkseen kärryille mitä blogissani tarkoitan, pitää lukea ensin  linkin takana oleva juttu. Kysymys on nimittäin taas julkisuuteen päässeestä Sininauha-konsernin asumispalveluyksiköstä. Sinällään mielenkiintoinen yksityiskohta on, että milloin muulloin rikoksen käsittelyn yhteydessä on tapana keskittyä uutisoimaan ensisijaisesti taloyhtiöstä?

Jos kyseisen asuinyhteisön olemassa oloon haluaisi etsiä yhtä "syyllistä", niin se lienen minä. Toimin nimittäin kyseisen Sininauhasäätiön toimitusjohtajana, kun yksikkö esityksestäni päätettiin perustaa. Sitä valmisteltiin Helsingin kaupungin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa yhteistyössä reippaasti yli puoli vuosikymmentä. Vastasin myös sen toteutuksesta.

Sen sijaan, että työnimellä kulkeneesta Kujan-Katista tuli sisällöltään sellainen kuin sen nyt on, en ota vastuuta, vaikka olisin ehkä halunnutkin. Sillä siirryin Sininauhasäätiön bossin tehtävistä ennen yksikön valmistumista eläkkeelle. Uskallan kuitenkin edelleen olla sitä mieltä, että jos olisin ollut mukana tuottamassa ja luomassa yhteisöön elämisen sisältöjä sekä määrittämässä asumisen raameja, kyseinen asumispalvelukokonaisuus ei koskaan olisi muodostunut sellaiseksi kuin se nyt on.

Ja vaikka kuinka asiaa kääntelisi, on tosiasia, että ongelmia olisi enemmän, jos Ruusulankadulla kotinaan pitävät olisivat kadulla vailla mitään kattoa päänsä päällä. Olisiko siis jotain oleellista muuta edelleen tehtävissä? Oikealle kohderyhmälle väärät asumisen raamitukset ovat karhunpalvelus niille, jotka haluavat asukkaat muualle, vaikka heillä ei ole tarjota tilalle kuin katu tai Kauppatorin Kolera-allas.

Ruusulankatu ei ole kokonsakaan puolesta edes ainut Sininauha-konsernin asumispalvelukokonaisuudessa. Toinen saman kokoinen ja käytännössä samalla asukasrakenteella oleva on Vallilassa sijaitseva Pessi ja Illusia. Josta ensimmäinen ympäristön yhteydenotto tuli sen oltua valmis jo iät ja ajat. Alueen terveysaseman lääkäri nimittäin soitti ja esitti toivomuksen: "Kun ne teidän asiakkaat varaavat aikoja, niin olisiko sille jotain tehtävissä, että he myös tulisivat silloin vastaanotolle, kun lääkärille saakka tuleviakin olisi aivan riittämiin?" Ympäristön asukkaille Pessi & Illusia oli vain yksi asumiseen tarkoitettu kivitalo kivitalojen joukossa.

Mutta miten Mäkelänkadulla onnistuttiin aivan toisella lailla kuin Ruusulankadulla? Kysymys oli ja on ensi sijaisesti asumisen raameista. Siitä millä talon yhdessä luoduilla säännöillä asuminen onnistuu. Miten yhteisillä pelisäännöillä turvataan oma ja muiden asukkaiden häiriötön asuminen sekä otetaan ympäristö riittävästä huomioon.

Valitettavasti myös Pessi, kaltaiseni vanhan katujen kasvatin mielestä on mennyt turvattomampaan suuntaan. Jos jossakin, niin tässä olisi kokemusasiantuntijoiden kuulemisen paikka. Niiden, jotka ovat onnistuneet karistamaan asunnottomuutta aiheuttavan helvetinviitan harteiltaan ja niiden, joilla kyseinen viitta on yhä yllään tai ainakin kainalossa.

Minäpä kerron taas kerran vuosia Pessissä, mutta myös muissa vastaavissa yhteisöissä asuneena, mitä pitäisi tehdä. Siitäkin huolimatta, että viesti tulee edelleen väärässä kulmassa ja väärältä taholta sekä suunnalta. Sieltä missä koulunkäynnin sijaan maistuivat katu ja näkäräiset

Kun asukas aiheuttaa ensimmäisen kerran häiriötä, hän saa suullisen varoituksen. Kun asukas aiheuttaa toisen kerran häiriötä, hän saa kirjallisen varoituksen. Silloin myös kirjallisesti mainitaan, että jos vielä joudutaan puuttumaan samaan aiheeseen, aiheuttaa se huoneenvuokralain mukaisen vuokrasopimuksen välittömän purkamisen. Tai vaihtoehtoisesti uuden, asumisen turvaavan asumisen sopimuksen tekemisen. Yhdessä asukkaan kanssa tehtävän uuden sopimuksessa mainitaan, että sen ensisijainen tarkoitus on asumissuhteen päättymien sijaan asumisen turvaaminen sekä muiden asukkaiden ja ympäristön oikeuksien huomioiminen.

Uudessa sopimuksessa asukas voi edelleen tulla kotiinsa päihtyneenä, mutta päihteitä ei voi olla kassissa tai missään muuallakaan mukana eikä kotona. Jos asukkaan luokse on tulossa vieraita, heilläkään ei voi olla päihteitä eivätkä he voi olla päihtyneinä eikä edes nauttineina.

Miksi näin ei sitten tehdä? Ehkä siksi, että se vaatii vahvaa johtamista, entistä selkeämpää asumisen raamittamista, työntekijöiltä vankkaa osaamista sekä työpöytiensä takaa ohjeita antavien kirjanoppineiden kirjoista oppimansa uudelleen arviointia. Kirjanoppineilta  ja ehkä sen myötä vähän muiltakin näyttää unohtuneen, että Sininauhan myydessä kilpailutuksen kautta Helsingille tuettuja asumispalveluja, ohjaa toimintaa moni muukin kuin huoneenvuokralaki.