jormas: Tähän saakka olen kirjoittanut blogit yllä olevalla otsikolla 22.4., 28.4., 4.5., 14.5., 24.5., 7.6. ja 9.6. Tästä eteenpäin Sininauhaliiton ja -säätiön hallitukset eivät ansaitsisi harrastamaani avoimuutta. Mutta jatkan avoimesti, sillä minulla ei ole mitään, jonka haluaisin tehdä Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen selkien takana.
Jos on Sininauhojen hallitusten työskentely ollut muutaman vuoden salaista kuin vapaamuurariloosi-toiminta konsanaan, niin nyt se vasta salaista on. Varsinkaan avoimesti ei tietoa saa enää juuri mistään, saati että edes hallitusten pöytäkirjat olisivat luettavissa netistä tai jostakin muualta. Kun tarvitsin sääntömuutosasian selvittämiseen hallitusten pöytäkirjoja, en saanut niitä edes jäsenjärjestön puheenjohtajana Sininauhaliitosta, vaan ne oli hankittava muuta kautta ja muualta.
Tuntuu myös siltä, että hallitusten jäsenet ovat tyystin unohtaneet palvelutehtävänsä, sillä jopa tehtävään lähettäneillä järjestöjen hallituksilla on vaikeuksia saada edustajaltaan tietoa kuinka Sininauhasäätiön kaappausta Sininauhaliiton ja sen jäsenjärjestöjen hallinnasta viedään eteenpäin. Tietoon oikeutettuja pitäisi olla kaikki jäsenjärjestöt, sillä Sininauhaliiton hallituksen jäsenet ovat kaikkien järjestöjen edunvalvojia. Juorut ja epävirallinen tieto kuitenkin kertoo, että entiseen malliin jatketaan ja johtaja, pastori Kiviniemi jatkaa valitsemallaan tiellä hallitusten valtuuttamana. Väkisin tulee mieleen, että ei niin pientä vallantynkää, ettei se jollakin tavalla nousisi jollekin hattuun.
On selvä asia, että hallituksessa käsitellään asioita, joista ei saa eikä voi tuoda julkisuuteen mitään. Nyt kyseessä ei ole sellainen, vaan sääntömuutosasia pitäisi olla täysin avoin ja julkinen, sillä hankkeessa liikkuu merkittävä omaisuus, kymmenien miljoonien eurojen yhteiskunnan myöntämät avustukset sekä niin ikään miljoonien vuokra- ja ostopalvelusopimustuotot. Mutta ylisuojelullakin on hintansa, joka salailuna voi kääntyä itseään vastaan. Ehkä näemme senkin vielä.
Entisellä tiellä jatkan minäkin. Seuraavana teen kantelun sääntömuutosprosessista uudet säännöt hyväksyneelle Patentti- ja rekisterihallitukselle, vaikka arvaankin, että se ei johda mihinkään. En ole päättänyt teenkö toimenpiteen yksin vai yhteistyössä joidenkin järjestöjen kanssa, sillä viime aikoina olen huomannut, että sekään ei ole se ja sama. Olen nimittäin kuullut mielipiteitä, että jos on tässä aloittamassani prosessissa mukana, siitä ei hyvää seuraa järjestölle itselleen tai peräti sen edustamalle keskusliitolle tai -liitoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti