Sivun näyttöjä yhteensä

maanantai 16. toukokuuta 2016

Sixtysix

jormas: Jatkan samasta aiheesta kuin päiviskin, eli yöpymisestä Bore tai Borea laivalla. Sen ollessa Kristina Regina haaveilin tai haaveilimme silloin tällöin olevamme sillä Välimerellä, Norjan vuonoissa tai peräti Afrikassa seilaten öisin satamakaupungista toiseen. Rahapusseillemme hinnat olivat kuitenkin liian suolaisia saadaksemme reissun mahtumaan taloutemme raameihin. Vain ikkunaton sisähytti käytäväsuihkuineen olisi ollut kohtuuden ylärajoilla sopiva, joten reissu jäi. Taisimme kerran jopa käydä Helsingin satamassakin unelmoimassa matkasta, kun laiva oli Kauppatorin kupeessa ankkurissa.


Mutta nyt Aurajokeen kiinnitettynä museolaivana kyntemme pitivät jopa parin ikkunan hyttiin. Siinä olimme yötä seilaten unissamme Afrikan tähtitaivaan alla. Yksi aikamatkoillani tutuksi tullut, oikein oiva vesseli omistaa laivan kumppaneineen nykyisin, joten hänenkin piikkiin yöpyminen olisi onnistunut. Nyt kuitenkin yö meni omilla rahoilla maaten. Rettingin väki, joka laivan lienee aiemmin omistanut, on muuten ollut hyvinkin tietoinen arvostaan, sillä lisäksemme myös Kekkonen on aluksella yöpynyt. Mutta pyynnöistä huolimatta varustamon hytin ovi pysyi häneltä suljettuna. Meille se oli tai olisi ollut auki.

Joku oli yön aikana sekoittanut hyttimme
Vähän samantapainen asia oli, kun olimme ostamassa Tallinnan sotilassatamassa George Ots alusta huoneistohotelliksi asunnottomille Helsinkiin. Paikkakin oli sille jo katsottuna Lauttasaaren kupeesta. George Otsissa tutustuimme muun muassa Gorbatsovin käytössä olleeseen hyttiin. Joka ei ollut paljoakaan sen kummempi kuin viimeöinen makuusijamme. Tosin meillä ei ollut Gorban hytin tavoin kylpyhuoneessa kylpyammetta. Lohtuna sanottakoon, että hänellä vastaavasti ei ollut tiettävästi laivassa aamusaunaa kuten meillä.

Mutta tämän päivän pääaihe itselleni on vanhenemisen muistelupäivä. Tuli 18 minuuttia yli tai alle neljä iltapäivällä sixtysix (66) vuotta täyteen. Sitä on juhlittu monin tavoin ja saatu päivikseltä parikin lahjaa. Toinen oli, että hän oli ostanut nimiini tai jotenkin niin 100 m2 aarniometsää. Toinenkin on ehkä vielä tälläkin iällä mielenkiintoinen. Hän on luvannut tarjota kuudesta seitsemään naisten saunan. Saunaseurasta ei ole ollut mitään puhetta eikä käsitystä. Ehkä kirjoitan siitäkin joskus, jos se kestää päivänvalon.

Ei kommentteja: