Kokovartalokuvia osa 2

päivis: Tänään keskustelimme Jorman eilisestä blogista, jonka sisältönä oli piirroshahmoja Jormasta ja minusta. Ehdotin jo eilen Jormalle, että olisi saanut vähän selittää, mistä tuli yhtäkkinen into piirtämiseen. Selittäminen jäi minulle, vaikka olenkin yrittänyt olla selittelemättä asioita.

Juttu alkoi kai oikeastaan siitä, kun rupesin puhumaan sarjakuvapiirtämisestä. Ajattelin kaivaa esiin vanhan, mutta sitäkin rakkaamman harrastukseni: piirtämisen. Olen kaivannut kynää käteeni ja siitä paperille syntyvää kuvaa. Kauan, kauan sitten piirsin paljon. Aina. Näin ainakin muistelen.

Osa-aikaeläkkeellä olo tuntui sopivalta ajankohdalta aloittaa. Sain ideankin, mitä ja miten piirtäisin. Tuntui kuitenkin, että kättä pitää ensin harjoittaa. Nykyään tulee käytettyä kynää tosi vähän. Ja toimittajan hommissa käsialakin muotoutui ihan kauheaksi. Monesti muistiinpanoja tehdessä tuli sutaistua paperille jotain sellaista, josta ei myöhemmin saanut kunnolla selvää. Olen viime vuodet yrittänyt tietoisesti parantaa käsialaani.

Olen ehdottomasti kaunokirjoittamisen kannattaja ja hyvin pahoillani siitä, ettei sitä enää opeteta koulussa. Näin olen ymmärtänyt.

Osa piirtämisen aloittamista oli sopivan paperin löytäminen. Thaimaassa on aivan HURJASTI monenlaisia hauskoja pikkuvihkoja, joita mielelläni käyttäisin tähän tarkoitukseen. Mutta sitten tulee mutta. Jos on sata erilaista vihkoa, ainakin 98:ssa on viivat. Jorma kuitenkin löysi minulle yhden pienen vihkosen, jota aloin kantaa mukanani. Siihen ja yhteen viivavihkoon aloin suunnitella henkilökuvaa, jota olen ajatellut käyttää yhden ruudun sarjakuvissani.

Uudelleen virinneen harrastuksen pitkä loikka eteenpäin oli se, kun aivan sattumalta löysin Rotringin mustekynän Pattayan Central Festivalin ostosparatiisin yhdistetystä käsityö-, askartelu-, levy-, paperi- ja kirjamyymälästä. Silloin ennen, kun piirsin paljon, kynän piti aina olla Rotring.

Jaa, mitenkäs tämä sitten liittyy Jorman eiliseen blogiin? Se liittyy siihen niin, että Jormakin sai inspiraation, kun huomasi, että matkapuhelimeen voi ladata piirtämisohjelman. Piirtää voi vaikka peukalolla ja säätää ohjelman käyttämään juuri niin ohutta tai paksua viivaa kuin itse haluaa. Samalla reissulla, kun löysin Rotringin, löysin myös tuohon tarkoitukseen soveltuvan kynän, jonka toin Jormalle tuliaiseksi Pattayan-reissultani. Ettei tarvitse peukalolla piirtää.

Nuo eiliset kuvat ovat siis kaikkeen tuohon edellä kerrottuun liittyviä tuotoksia. Ellei sitten Jorma ole sitä mieltä, että eihän se noin mennyt.