Sivun näyttöjä yhteensä

lauantai 24. tammikuuta 2015

Ruoka mielessä

päivis: Thaimaan-reissuihin liittyy meillä aina kunnon kohentaminen ja painonhallinta. Painonhallinta tarkoittaa tässä tapauksessa syötävän ruoan vähentämistä ja varsinkin nyt viimeisimmällä reissulla herkuista kieltäytymistä. Edelliskerroillahan aika kritiikittömästi olemme sortuneet rannalla pullakauppiaiden ("Fazerin munkki", "seksi munkki", "rusinapulla") houkutuksiin ja Seven Elevenin jäätelöallaskin on tullut turhan tutuksi.

Nyt oli toisin ja muutaman kerran lausuttu toteamus oli, että kun toinen on heikko, niin toinen ei voi olla. Usein kävi niin, että minä olisin heikkouksissani halunnut jäätelöä, mutta Jorma jaksoi toppuutella.
Thaimaan-matkallamme herkuttelimme jouluaattona Apex-hotellin jälkiruoilla.
Uuden vuoden kunniaksi söimme jäätelöannokset. Muuten välttelimme makeita.
Tällä kertaa koin melko usein pientä nälkää. Mutta kun tiesin sen mahdollisesti merkitsevän painon putoamista, kestin sen kuin mies. Tai nainen. Muutama kilo karisikin, ehkä kolme tai neljä. Jormalla tippui enemmänkin.

Kun ei voinut syödä, piti hankkia jotain korvaavaa toimintaa syömisen tilalle. Huomasin olevani erityisen kiinnostunut uusista ruoista ja ruokaresepteistä. Innostuin jopa selvittelemään netistä, missä Pattayalla on kasvisravintoloita. Niissä tosin jäi käymättä. Korvaavaa toimintaa oli varmasti myös riisikeittimen ajatteleminen ja lopulta sen hankinta. Sen avulla saatoin mietiskellä erilaisten ruokien valmistamista. Ja kun Pattaya Suomi-Seuran Heikki-kokki teki itse kehittämäänsä juureslaatikkoa, kyselin tarkkaan, miten hän sen valmisti. Eräätkin yölliset unettomat tunnit tuli vietettyä miettien kotiinpaluuta ja tuon reseptin testaamista. Nyt olen tehnyt suunnilleen Heikin ohjeita noudattaen juureslaatikkoa. Oli muuten oikein hyvää.

Riisikeitintä käytin tänään toisen kerran. Uskoin, että sillä voi huoletta keittää riisipuuroa, jota tarvitsin laatikkoon. Näinhän nettikeskusteluissa kehuttiin. Ehkä keittäjillä oli modernit keittimet, jossa ehkä lämpöä tai keitto-ohjelmia voi vaihdella. Minä sen sijaan perusmallillani onnistuin keittämään maidot pitkin pöytää ja lattiaa. Lisättyäni maidon keittimeen läksin ulkoiluttamaan Niilo-koiraa, koska olin niin vakuuttunut, että homma toimii. Mutta tulipahan keksittyä, että puuro kyllä valmistuu, mutta keitin pitää laittaa maidon lisäyksen jälkeen lämmitysasentoon. Silloin puuro hautuu kypsäksi, eikä aikaakaan kulu juuri  pitempään kuin kattilassa keitellessä.

Ei kommentteja: