jormaksen ruokablogi

jormas: Tänä aamuna kysyin päivikseltä, että mistähän kirjoittaisin blogini? Hetken tuumattuaan hän sanoi, että kirjoita ruuasta. Johon minä, että enhän minä siitä mitään tiedä.

Mutta tiedänhän minä, sillä minäkin syön joka päivä nykyisin. Joskus hällä väliä elämässä saattoi nimittäin mennä jokunen päivä, kun ei sisällä pysynyt kuin Sorbus blandattuna sokeriliemeen.Nyt on painoa 95 kiloa. Vähimmillään sitä on aikuisiällä ollut 54, joten hoikka poika sanoisin. Sanosin myös, että alkoholi on hyvä laihdutusruoka, jos ei syö eikä juo juuri muuta.

Huomaan syöväni monipuolisemmin ja paremmin, kun sitä ohjaa päivis. Täällä Jomtien-Pattayalla aamu alkaa terveellisellä aamupalalla, jossa on kahvin kera vihanneksia ja aika usein pari mikrossa paistettua kananmunaa. Jotka saattavat hyvinkin olla niin sanottuja  vapaiden kanojen munia, sillä kanoja vilistää täällä meidän joukossa välillä kadulla saakka. Todellisia kaupunkikanoja siis.

Joskus syömme pizzaakin

Joskun, kuten tänä aamuna, ei kotona syödä aamupalaa, vaan kävelemme parin kilsan päässä olevalle KISS-ruokapaikalle, joka on avoinna 24/7 eli aina. Vakiopurtavani siellä on eggsalad eli munasalaatti. Jos haluaisin herkutella, laitettaisiin siihen lisäksi puoli purkillista tonnikalaa. Ja kyytipojaksi sodawater eli kotimaisittain sanottu vichyä.

Päivä jatkuu usein niin, että suunta on rannalle uimaan ja varjon alle tuoliin puhumaan viisaita muiden suomalaisten kanssa. Siinä päivis tilaa silloin tällöin rannalla kiertäviltä myyjiltä annoksen hedelmiä, joita minä sitten siivestän. Ellen ole tilannut itselleni annosta mandariineja. Kaupustelijoiden joukussa on myös munkin ynnä muiden leivonnaisten myyjiä, jotka ovat oppineet muutaman sanan suomea. Pyöreä munkki on seksimunkki ja rusinapulla on rusinapulla ja niin edelleen.

Silloin tällöin tilaan myös 3-4 kappaletta kanan pieniä koipia tai mitä lienevät. Ovat tosi hyviä ja ekstrana tulee kulku- ynnä muille rantakoirille jokunen luu. Niitä ei haittaa kananluut, kuten meitä länsimaalaisia, yltäkylläisyyden pilaamia ihmisiä varoitetaan. Että koiralle ei saa antaa kananluita.

Päiväruoka iltapäivän puolella on aika usein venäläisten suosiossa olevassa kuppilaketjussa, jonka kait suomalaisittain voisi sanoa olevan nimeltään Mishan luona (päiviksen kertoman mukaan). Siellä syömme riisia, kalaa ja vihanneksia, jonka lisäksi otamme usein valkosipulileivän paloja muutaman kappaleen. Ja juomaksi sodaa.

Mutta usein syön myös paikallista riisiä ja kanaa. Joskus on kanan tilalla possua. Sen tilaaminen onkin niitä harvoja asioita, jonka teen ja osaan tehdä paikallisella kielella: "Kaupat kai." Kuten huomaatte, thaikieli on helppoa.

Viikoittaisesta roskaruoka-annoksesta pidämme huolta ajamalla moottoripyörällä Buddhavuoren toiselle puolella varsinaiseen Pattayan kaupunkiin. Burger King on suosikkimme, sillä siellä on varsinkin täällä McDonaldsiin verrattuna huomattavasti paremmat annokset.

Illalla, usein jo vuoteessa, on sitten tarjolla iltakahvin kera päiviksin hedelmistä rakentelema herkullinen annos.

Tästä ruoka-aiheesta taidan kirjoittaa toisenkin kerran, mutta nyt lähdemme KISSiin aamupalalle.