Sivun näyttöjä yhteensä

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Viikko panta ranteessa

päivis: Kerroin aikaisemmin ostaneeni Polar Loop -aktivointirannekkeen. Olen nyt käyttänyt sitä viikon. En edelleenkään ole löytänyt siitä kaikkia ominaisuuksia, joita siinä ymmärtääkseni pitäisi olla. Yksi niistä on unen seuranta. Olisi hauska tietää, onko ranneke kanssani samaa mieltä siitä, nukunko hyvin vai levottomasti.

Mikään turha kapistus ranneke ei minusta ole. Leluunhan sitä viimeksi vertasin, vaikka tosiasiassa en silloinkaan uskonut sen olevan ihan turhake. Polar rekisteröi päivittäiset askeleeni, joten jos haluan päästä suositeltuun 10 000 askeleen päivälukemaan, viimeistään illalla pitäisi heittää riittävän pitkä kävelylenkki. No, siitä en ole ottanut ainakaan vielä niin kovia paineita, että olisin yhtään pidentänyt Niilon kanssa tekemiäni iltalenkkejä.

Kunhan pääsemme Thaimaahan, uskon että askelmittari antaakin jo aivan erilaisia lukemia. Siellähän meillä on tapana tehdä päivittäin pitkä lenkki. Siitä tavasta ei ole tarkoitus nytkään luopua.

Se hieman harmittaa, että ranneke ei tunnista töissä seisomistani. Sehän kuitenkin jossain määrin voisi olla jopa kävelyyn verrattavaa, luulen. Mutta on ihmisillä muitakin huolia tunnistamisten suhteen. Joku valitteli blogissaan, ettei ranneke huomioi myöskään spinningiä. Ja syy siihen on kirjoittajan mukaan se, että siitä puuttuvat tömähtelyt. Niinpä taitaa puuttua seisomisestani. Pitäisiköhän alkaa kävellä paikallaan? Saisin lisää askelia ja kalorikulutus tulisi kenties myös silloin huomioiduksi.

Kaloreja kuluu kummasti puoliltaöin alkaen, jolloin lukemat aina nollaantuvat. Aamulla herätessä kaloreja on kulunut jo jotain 300 eli suunnilleen 50 kaloria kuluu pelkästään nukkuessa. Kalorien kulutus onkin ehkä nyt se suurin juttu, johon ranneke on vaikuttanut. Kun pääsen näkemään, minkä verran olen päivän mittaan kuluttanut kaloreja, väkisinkin yritän syödä niin, että turhia kaloreja ei tulisi hotkittua. En ole kuitenkaan viitsinyt laskea päivittäisiä kaloreitani, mutta olen tietoisesti onnistunut vähentämään syömistä. Ja mikä parasta, se on hieman jo näkynyt aamupunnituksessa, jonka aikaisempia lukemia olen turhautuneena seurannut.

Taisi olla Hesarin (tai Keski-Uusimaa-lehden) joku sarjakuva, jossa miekkoselle kerrottiin ravintolassa tarjolla olevasta vähäkalorisesta ruoasta. Asiakas halusi tietää, onko ruoka maukasta. Vastaus oli jotenkin siihen suuntaan, ettei sen kummempaa kuin ennenkään, mutta annokset ovat vain nyt entistä pienempiä. Siinähän se totuus piilee. Vähemmän ruokaa lautaselle.

Ei kommentteja: