Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 20. marraskuuta 2014

Olen väsynyt päiviin ja öihin

päivis: Ei vaineskaan. En ole erityisen väsynyt. En oikeastaan ollenkaan. Päivästä toiseen jaksan ihmetellä, miksi en pode kaamosmasennusta tai ainakaan tuota väsymystä, joka tuntuu taas vaivaavan lähes jokaista. Kun on niin pimeää. So what? Mutta kai siinä ainakin osalla on ihan fyysinen syy taustalla. Mistäpä minä sen voin tietää, kun kerran itse taidan olla tässä suhteessa kovin onnekas.

Huomaan jopa pystyväni liikkumaan pimeässä aika vaivattomasti. Parin päivän välein käyn Niilon kanssa pienellä saarellamme, Rabbit-islandilla, pilkkopimeässä laittamassa sinne uurnahaudatun Rudi-koiran muistoksi kynttilän palamaan. Pimeällä kompuroimme Niilon kanssa sinne siksi, että töistä tullessa on jo pilkkopimeää.

Vähän enemmän olen sen sijaan väsynyt kuulemaan ja lukemaan uutisia ja varsinkin mielipiteitä sukupuolineutraalin avioliittolain jännitysnäytelmästä. Tuntuu, että tekopyhät ovat taas löytäneet toisensa ja Facebook pullistelee kalastelua (trollausta?) sen puolesta, että näyttäisi siltä, että kansalaisistakin valtaosa olisi sitä mieltä, että homot ja lesbot pysyköön lestissään.

Aika huojentavaa oli sentään kuulla uutisissa muutaman nuoremman ihmisen suusta, että ilman muuta samaa sukupuolta olevat voisivat solmia avioliiton keskenään, kun kerran toisiaan rakastavat. Ja että kirkko päättäköön ihan itse, keitä se vihkii.

En usko, että kiistassa on niinkään kyse huolesta lapsen oikeuksia kohtaan, vaikka sillä kortilla vastustajat pelaavat. Enemmänkin luulen, että homous on edelleen niin kova paikka monelle suomalaiselle, että sen olemassaoloa pitää vastustaa hinnalla millä hyvänsä, kun se ei sentään enää meillä ole rikos.
Tämä on päivän aiheeseen liittyvä, Finlaysonin sivuilta poimittu mainos.
Sen sijaan aika huvittavaa oli kuulla toinenkin homo-uutinen juuri tänään, kun julkistettiin, että  nyt homot ovat Tom of Finlandin taiteen kautta päätyneet jopa Finlaysonin pussilakanoihin. Ehkä jostain nousee kettutyttöjen tavoin joukko Raamatulla päähän lyöviä homofoobikkoja, jotka tekevät iskuja Finlaysonin myymälöihin ja sprayaavat pussilakanapakkauksia ihan niin kuin aika ajoin on innostuttu töhrimään minkkiturkkejakin. Ehkä se olisikin paljon reilumpaa kuin jankuttaminen siitä, että terveitä ja tasapainoisia lapsia kasvaa vain perinteisessä ydinperheessä.

Pakko lisätä vielä sellainenkin huomio, että miltähän tämän kaiken tuoksinnassa tuntuu homoista ja lesboista, puhumattakaan niistä yksinhuoltajaäideistä tai -isistä, joilla ei ole tuota toista vanhempaa mukana kasvattamassa yhteisiä lapsia. Saattaa jopa tuntua aika pahalta.

Ei kommentteja: